Nyt on tiistai ja viikko sitten perjantaina se taas iski! Olin kaupassa tai oikeastaan vasta pääsin juuri kaupan sisälle, kun tuli olo että nyt mennään selälleen lattialle. Tuntui kuin joku olisi työntänyt taaksepäin ja lattiaa kohti. Tuo oli siis se mistä kaikki alkoi, kaatavasta huimauksesta. Aika tarkkaan viikon ajan huimasi jollain tavalla, mutta enimmäkseen se oli kaatavaa... Tämä tietysti jää ikuiseksi arvoitukseksi oliko kyseessä juuri meniere vai esim. asentohuimaus. Olen vaan "oppinut" siihen, että kaikki huimaus on menierestä johtuvaa. Mutta tuon viikon ajan oli pakko liikkua hyvin varovasti ja olin lähes koko viikon sisätiloissa. Lähinnä postin kävin hakemassa ja roskapussin viemässä. Tämän viikon aika aloitin myös Betaserc lääkkeen säännöllisen käytön tauon jälkeen. Nyt siis menee 2x24 mg. Toivon, että lääke tällä kertaa auttaa, edes hiukan. Kaikki apu, se pienikin on tarpeen. Onhan se myönnettävä, että aina tuo huimaus stressaa sen verran, että se vaikuttaa myös yöuniin. Unen saanti on mennyt pikkutunneille. Kahden kolmen aikaan yöllä olen usein ollut hereillä. Milloin kävellyt ja milloin istunut sängyn laidalla puhisten. Yöt ovat pitkät, kun yksin valvoo.
Mutta nyt on menossa uusi viikko ja toivottavasti saisi olla taas hieman erossa herra Menierestä. Korva kyllä vinkuu päivittäin. Mutta se ei haittaa, kunhan HUIMAUS pysyy poissa!
Lue lisää: http://keskisuomenmeniereyhdistys.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti